Kuukauden nettivieras: Simo-Viljami Ojanen
Maltilla eteenpäin
Olen Kaustisen Pohjan-Veikkoja edustava maastohiihtäjä, Simo-Viljami Ojanen. Kotoisin olen Nakkilasta, missä hiihto innostukseni alkoi pellolle ja takapihalle tehdyllä ladulla. Sukset sain jalkaani jo kävelemään opittua, äidin ja isä avustuksella. Seitsemän vuoden iässä muutimme vanhempieni kanssa Kaustiselle ja samalla seurakin vaihtui Nakkilan Virestä Kaustisen Pohjan-Veikkoihin. Nykyisin asun ja opiskelen toista vuotta Sotkamon Urheilulukiossa. Hiihto harrastusta siivitti Kaustisella alkanut hiihtokoulu, jonka Jari-isä, Lauri, Airi ja kumppanit panivat liikkeelle. Kilpailemisesta olen aina pitänyt ja jokaviikkoiset iltakisat olivat hyvää harjoitusta. Seurassa oli meidän ikäluokassa kova taso, kun Hakolan Jarin ja yleisurheilija Puronahon Eemelin kanssa oli aina sekunti kamppailua. Senpä takia sitä tuli kesäisinkin vähän liikuttua ja harrastettua, jotta olisi päihittänyt kovimmat kilpakumppanit.
Seurassa oli erittäin innokkaita tekijöitä, muistan, kun pidimme voiteluiltoja ennen isoja kisoja, joissa Huhtakangas oli voitelumestarina. Sieltä se oma isäkin taisi vähän jotain vinkkejä saada. Harjujen kanssa järjestettiin kimppakyydit kansallisiin kisoihin. Suunnistus puolella Mattilat kyllä hoitivat kaiken. Melkeinpä minustakin suunnistaja tuli, mutta kun aina hävisi tytölle suunnistuksessa, niin oli hiihto mielekkäämpää.
Kaustisella harjoitusolosuhteet olivat mitä loistavimmat hiihtäjälle. Kesäisin sitä tuli äidin mukana käytyä iltarasteilla ja vielä nykyäänkin käyn silloin tällöin pummailemassa metsässä. Onhan suunnistus mitä parahin keino kunnon kohotukseen. Kävin myös yleisurheilu kisoissa ja silloin tällöin yleisurheilijoiden reeneissä. Olen nyt taas uudestaan törmännyt näihin yu-harjoituksiin omassa valmennus ohjelmassa. Yleisurheilijoiden harjoituksia tulee tehtyä kesän ja syksyn mittaan lähes viikoittain kuntopiirin yhteydessä, koska ne parantavat motoriikkaa, lantion liikkuvuutta, räjähtävyyttä ja ovat oiva lisä monipuoliseen harjoitteluun.
Kaustisen maastot olivat ihanteelliset ja kun sinne saatiin latukonekin, niin ladut olivat, joka päivä todella hyvässä kunnossa. Kiitos Vesa Känsälän, joka jaksoi hoitaa latu verkostoa. Oli mukavaa, kun tuli koti pihaan saakka latu, jonka äiti oli hiihtänyt umpihankeen. Ladulta oli hyvä lähteä lenkille tai jopa kouluun ja naapurin Bengt Ahlsved oli kyllä varmasti aina hiihtänyt ladun auki, jos oli lunta satanut eikä moottorikelkka ollut siitä vielä kerinnyt ajamaan. Kesäisin sauvarinnettä teimme laskettelu rinteellä milloin veljeni Oskun kanssa ja milloin hiihtokaverini Jarin kanssa.
Ensimmäiset leiri kokemukset sain Kalajoen Juku-Jukuleireiltä. Päästessäni piirivalmennukseen tutustuin nykyiseen valmentajaani Janne Hyyppään, joka on kotoisin Vetelistä. Yksi parhaista leirikokemuksista oli seuran oma leiri Lapissa, jolla kävimme Ruotsin puolellakin kääntymässä. Valmentaja Janne asuu ja opiskelee nykyisin Rovaniemellä, missä kesän ja syksyn leireistä suurin osa onkin. Jannen kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2005 ja heti sinä syksynä voitinkin talvitriathlonin Suomenmestaruuden ja pääsin 10. sakkiin hopeasommassa.
Tekniikka on ollut aina yksi vahvuuksista, johtuen siitä, että jo pienestä pitäen sain hiihtokoulussa ohjausta Huhtakankaiden veljeksiltä, isältäni, isoveljeltä ja muilta hiihtokoulun vetäjiltä. Muistan vieläkin, kun olin hiihtämässä ja Sillanpään Markku antoi minulle tasatyöntöön vinkin; .Kun taittaa ranteita sisäänpäin niin saa enemmän voimaa siihen työntöön. Vinkki oli hyvä sillä vieläkin hiihdetään ranteet lukossa, jolloin voima ei karkaa harakoille.
Tältä kaudelta on jo yksi kultainen SM-lätykkä irronnut ja maajoukkue edustus Pohjoismaitten Mestaruus kisoihin. Vielä kun yhden SM-mitalin saisi, niin voisi olla tyytyväinen kauteen. Ensi kaudella hiihdetäänkin sitten välisarjassa 20-vuotiaissa ja sieltä lähdetään hakemaan mitalia. Päätavoiteotteena ovat 2010 hiihdettävät nuorten MM-kisat.
Kiitos Seuralle, valmentaja Jannelle, vanhemmille ja kaikille kaustislaisille ja teerijärveläisille tukijoukoille.
Simo-Viljami Ojanen
Simo-Viljamin esimerkki reeniviikosta
Sanontahan kuuluu, että hiihtäjät tehdään kesällä. Tässä esimerkki viikko loppukesän harjoittelusta, jolloin harjoittelu on jo lajinomaisempaa mitä alkukesästä. Talvella harjoittelu onkin sitten huomattavasti kevyempää.
VKO TEEMA:
31 Keskiraskas
PÄIVÄ SUUNNITELMA
MA Huolto
TI ap. juoksu 45min pk
ip. Sauvarinne aerobinen nousua 40min
KE ap. Intervalli 2+4+5+6+4+3 Rullahiihto V
Anaerobisella kynnyksellä pal. samat päälle hyvät verrat
ip. Huolto kävely ja venyttelyt
TO ap. Juoksu alle 1h + Lihaskunto harjoitus yht 2h
ip. Rullahiihto V rennosti 1:30
PE Pyöräily 1:30 +
Lihaskunto keskivartalo painotus
LA Rullahiihto V Vaaralle nousu *2 vk2 n. 10min
yht 2,5h
SU ap Rullahiihto tasatyöntöä 2h pk rennosti
ip. Juoksu 1:30
Muut KP-V:n nettivieraat
- Matti Kaivosoja: Anna tilaa - seuratoiminta kasvatuksen tukena
- Esa Nordling: Mielenterveyttä seurahengestä
- Timo Simonen: Iloa ja kiitosta liikkeelle
- Timo Huttunen: Sata vuotta suomalaista jalkapalloa - kentällä ja hyvässä seurassa!
- Petri Harsunen: KePLi 10-vuotta - keskipohjalaisen urheiluseuratoiminnan puolesta!
- Kirsi Kinnunen: Enhän minä ehdi!
- Samuli-Petteri Kivinen: Terveisiä Sanghaista!
- Simo-Viljami Ojanen: Maltilla eteenpäin
- Suvi Kattilakoski
- Petteri Toivonen
- Juuso Norrena
- Ilkka Kivelä: Seuran nettisivut 10v iässä
- Kanerva Peltoniemi: Aktiiviliikkuja - ei urheilija
